{"id":1876,"date":"2015-01-26T17:36:36","date_gmt":"2015-01-26T15:36:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.flowprod.fi\/?p=1876"},"modified":"2021-05-30T19:14:00","modified_gmt":"2021-05-30T16:14:00","slug":"panopticon-henkilokohtaista-ja-hapeamatonta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/panopticon-henkilokohtaista-ja-hapeamatonta\/","title":{"rendered":"Panopticon – henkil\u00f6kohtaista ja h\u00e4pe\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Sorry, this entry is only available in suomi<\/a>.<\/p>

Flow Productionsin vauhdikas vuoden alku huipentuu 30. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta, kun Kulttuuritalo Valveen Valve-salissa koetaan Panopticon<\/em>-teoksen maailman kantaesitys. Kyseess\u00e4 on Pirjo Yli-Maunulan ja Johanna Tuukkasen monitaiteellinen, esitystaiteen ja tanssitaiteen v\u00e4limaastoon asettuva teos, joka k\u00e4sittelee ihmisen suhdetta kehoonsa ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6ns\u00e4 yhteiskunnassa, joka asettaa j\u00e4senilleen valtavia paineita ja odotuksia n\u00e4iden ominaisuuksien osalta.<\/p>\n

Ajatus Panopticonista l\u00e4hti alunperin liikkeelle muutamia vuosia sitten, kun runoilija Heli Slunga ehdotti Pirjolle yhteisty\u00f6n tekemist\u00e4. Samaan aikaan Pirjo ja Johanna olivat keskustelleet keskin\u00e4isen yhteisty\u00f6n jatkamisesta. He olivat aiemmin ty\u00f6skennelleet yhdess\u00e4 Map of Scars -teoksen parissa, ja kokemus oli ollut molemmille taiteilijoille niin my\u00f6nteinen, ett\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 oli p\u00e4\u00e4tetty tehd\u00e4 vastaisuudessakin. Heli Slungan idea Panopticonista tarjosi t\u00e4h\u00e4n oivan tilaisuuden. <\/p>\n

Valitettavasti Heli joutui lopulta j\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pois projektista muiden ty\u00f6kiireiden vuoksi, mutta Pirjo ja Johanna halusivat jatkaa teoksen ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4 Helin alkuper\u00e4isajatuksen pohjalta. Vuosi 2013 kului teosta ideoidessa sek\u00e4 rahoituksen ja yhteisty\u00f6kumppanien hankinnassa. Vuotta my\u00f6hemmin, kes\u00e4ll\u00e4 2014, alkoivat Panopticonin harjoitukset, jotka ovat jatkuneet periodeissa aina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Viime viikolla teosta ty\u00f6stettiin Kuopiossa, miss\u00e4 Panopticonia esitet\u00e4\u00e4n helmikuun alussa, ja t\u00e4ll\u00e4 viikolla ty\u00f6ryhm\u00e4 tekee viel\u00e4 viimeiset silaukset Oulussa ennen perjantain ensi-iltaa.<\/p>\n

Panopticon k\u00e4sittelee suuria kysymyksi\u00e4 ihmisen suhteesta ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja kehoonsa, ik\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja vanhenemiseen. N\u00e4m\u00e4 kysymykset ovat henkil\u00f6kohtaisia, joillekin kipe\u00e4mpi\u00e4 kuin toisille ja joskus jopa niin vakavia, ett\u00e4 uhkaavat ihmisen henke\u00e4 erilaisten sy\u00f6mis- ja ruumiinkuvan h\u00e4iri\u00f6iden muodossa. Pirjon sanoin “median luomat mielikuvat kehon ihanteista aiheuttavat meiss\u00e4 ristiriitaisia tunteita samoin kuin yhteiskunnan vaatimukset siit\u00e4 miten ihmisen tulisi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 el\u00e4\u00e4 – el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on tehty suoritus”. Johanna on kuvaillut Panopticonia luontevaksi jatkumoksi aiemmille teoksillensa. Tematiikka on samansuuntaista ja aiheiden l\u00e4hestymisess\u00e4 henkil\u00f6kohtaisuus on vahvasti l\u00e4sn\u00e4. Panopticonin kautta Pirjo ja Johanna pyrkiv\u00e4t tiedostamaan ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n omia tuntemuksiaan kehoon, ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n ja ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyen sek\u00e4 kyseenalaistamaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan ja median meille asettamia vaatimuksia ja ihanteita. Samalla teos tutkii my\u00f6s katsomisen henkil\u00f6kohtaisuutta: objektiivista katsetta ei ole olemassakaan. Se, mit\u00e4 ihminen n\u00e4kee, heijastaa aina jollain tasolla henkil\u00f6n omia kokemuksia, arvoja ja asenteita.<\/p>\n

Teoksen tematiikka tuo v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mukaan aavistuksen surumielisyytt\u00e4, mutta taiteilijat painottavat, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole yksinomaan surullinen teos. Kokonaisuus on paremmin kuvailtavissa sanoilla “h\u00e4pe\u00e4m\u00e4t\u00f6n”, “haikea” ja “huvittava”. <\/p>\n

Panopticon ei ole ainoastaan koreografiasta ja esiintymisest\u00e4 vastaavien Pirjon ja Johannan luomus, vaan mukana on ollut ryhm\u00e4 oman alansa taitajia, jotka ovat antaneet panoksensa ja leimansa teokseen. Henkil\u00f6kohtaisuus oli l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 muodostettaessa, sill\u00e4 sek\u00e4 Pirjolle ett\u00e4 Johannalle oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mukana on ihmisi\u00e4, joiden kanssa he ovat ty\u00f6skennelleet aiemminkin. Molemmat ehdottivat ryhm\u00e4\u00e4n luottohenkil\u00f6it\u00e4\u00e4n, ja n\u00e4in syntyi ty\u00f6ryhm\u00e4, jossa teoksen lavastuksesta ja puvustuksesta vastaa Heidi Kesti, valosuunnittelusta helsinkil\u00e4inen Ainu Palmu, \u00e4\u00e4nisuunnittelusta vastaa oululainen muusikko ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Anssi Laiho ja maskeerauksesta Yanski Sova. My\u00f6s teoksen dokumentointiin ja graafisen ilmeen luomiseen pyydettiin mukaan aiempia ty\u00f6skentelykumppaneita. Panopticonin valokuvat on ottanut Pekka M\u00e4kinen, videotallenteet ja traileri ovat Kim Saarisen ty\u00f6st\u00e4mi\u00e4. Teoksen graafisen ilmeen takana on Tomi Lepp\u00e4nen. <\/p>\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sorry, this entry is only available in suomi.Flow Productionsin vauhdikas vuoden alku huipentuu 30. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta, kun Kulttuuritalo Valveen Valve-salissa koetaan Panopticon-teoksen maailman kantaesitys. Kyseess\u00e4 on Pirjo Yli-Maunulan ja Johanna Tuukkasen monitaiteellinen, esitystaiteen ja tanssitaiteen v\u00e4limaastoon asettuva teos, joka k\u00e4sittelee ihmisen suhdetta kehoonsa ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6ns\u00e4 yhteiskunnassa, joka asettaa j\u00e4senilleen valtavia paineita ja odotuksia n\u00e4iden ominaisuuksien […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_genesis_hide_title":false,"_genesis_hide_breadcrumbs":false,"_genesis_hide_singular_image":false,"_genesis_hide_footer_widgets":false,"_genesis_custom_body_class":"","_genesis_custom_post_class":"","_genesis_layout":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":{"0":"post-1876","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-flowblogi","7":"entry"},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1876"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5046,"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876\/revisions\/5046"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1876"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1876"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/flowprod.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1876"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}