Soolo itselle ja toiselle

kaksi asennetta tilaan, ruumiin tilallisuuteen ja esittämiseen

Konsepti, ohjaus, koreografia: Jaana Klevering
Tanssi: Jaana Klevering (Soolo itselle), Pirjo Yli-Maunula (Soolo toiselle)
Esitys, musiikki, äänet: Eija Kankaanranta (Soolo itselle), Jaap Klevering (Soolo toiselle)
Musiikki: Juhani Nuorvalan sävellys Mustarastas ja kanteleimprovisaatiota
Valosuunnittelu: Jukka Huitila
Tuotanto: Flow Productions ja JoJo – Oulun Tanssin Keskus
Kantaesitys: Nuku-keskus, Oulu 28.9.2007
Esityksen kesto: 60 min.
Tukijat: Valtion tanssitaidetoimikunta, Niilo Helanderin säätiö

”Soolo itselle luo tilaa hengityksen, hiljaisuuden ja moniaistisen kuuntelemisen kautta, tunnustellen häilyvää rajaa esiintyjien ja katsojien välillä. Filosofi Luce Irigarayn pohdinnat joogasta, hengityksestä, erillisyydestä ja yhteisöllisyydestä vaikuttavat esityksen taustalla.

Soolossa itselleni kysyn, kykenenkö esiintyessäni saavuttamaan joskus niin todelta tuntuneen kokemuksen oman erillisyyden häviämisestä, itseni ja muiden välisen rajan huokoisuudesta? Tavoitanko ilman puhetta todentuvan, liikkeen ja hengityksen välityksellä ilmenevän yhteisyyden itseni ja tilan kanssani jakavien välillä? Pyrkimykseni on esiintyä yksinkertaisesti ja hiljaisesti, yhteistä tilaa luoden ja havainnoiden.

Eija Kankaanrannan soittama kantelemusiikki luo tilaa hiljaisuuden ja moniaistisen kuuntelun kokemukselle.”

Soolo toiselle perustuu esiintyvän taiteilijan itseironialla, surumielisyydellä ja huumorilla värittyneisiin henkilökohtaisiin oman tilan, itseyden ja identiteetin kokemuksiin. Äänimaailma kertoo polveilevaa tarinaa naisesta, joka ei halua jähmettyä paikoilleen, yhdenlaiseksi, yhteen tilaan.

Soolo toiselle sai alkunsa ajatuksista naistaiteilijoiden tarinoiden historiallisesta jatkumosta ja Virginia Woolfin vuosikymmenten takaisesta oman huoneen vaatimuksesta

Soolo toiselle syntyi toisen liikkeen havainnoimisesta ja hänelle esitetyistä kysymyksistä; miten halusi, toiveesi ja pyrkimyksesi tilallistuvat ja liikkeellistyvät näyttämöllä?

Soolossa toiselle Pirjo Yli-Maunula tanssii, liikkuu ja puhuu itseironiaa kaihtamatta, hyvinkin henkilökohtaisista, taiteilijuuteen liittyvistä kokemuksista käsin. Jaap Kleverigin äänimaailma luo polveilevaa tarinaa naisesta, joka ei halua jähmettyä paikoilleen, yhdenlaiseksi, yhteen tilaan.

Soolo itselle ja toiselle -teos on osa Jaana Kleveringin (Teatterikorkeakoulu, tanssitaiteenlaitos) ja Eija Kankaanrannan (Sibelius Akatemia, DocMus-osasto) taiteellisia tohtorin tutkintoja.

Kalevan kriitikoiden vuoden valinta 2007: Vuoden tanssiesitys Jaana Klevering: Soolo toiselle (Pirjo Yli-Maunulalle)

Kaleva 30.12.2007

Jaana Kleveringin Soolo itselle- teoksessa koreografi on koonnut katsojat ympärilleen näyttämölle. Hän myös tulee liki katsojaa, mutta täysin rentoutuneena ja harmonisen oloisena. Energiat virtaavat rauhallisesti. Lopuksi hän paljastaa, että yhteinen hengitys on hänen tilansa. Katsojan ja esiintyjän yhteys saa hänet olemaan pelotta katseen kohteena.

Kleveringin Soolo toiselle paljastaa tanssija Pirjo Yli-Maunulasta huikean esiintyjän. Tämä vimmainen nainen rajaa tiloja itselleen, mikä on viittaus Virginia Woolfiin. Hän merkkaa elämänsä askelmerkkejä; kaiken pitää olla tiptop ja järjestyksessä. ”täyden kympin tyttö” tekee henkilökuvaa ylisuorittajasta, jonka elämä on pelkkää nousukiitoa ja kulissia. Kleveringin teos on oudon hauska, jonka onnistumisessa suuri vastuu on Yli-Maunulalla. Hän pistää oman itsensä arkailemattoman itseironisesti peliin.

Jussi Tossavainen, Helsingin Sanomat 29.3.2008

Tekijät:

Jaana Klevering, tanssitaiteilija, tanssitaiteen maisteri (Helsinki)

on toiminut vuodesta 1983 koreografina, esiintyjänä ja kouluttajana. Lapsuuden ja nuoruuden baletin ja modernin tanssin opinnot, uuden tanssin opiskelu Amsterdamissa (SNDO) sekä syvällinen perehtyminen improvisaatioon ja tanssin somaattisuuteen ovat rakentaneet hänen taiteilijuuttaan. Kleveringin työskentelyssä on ollut keskeistä toimiminen laaja-alaisesti eri taidemuodot ja toiminta- ja esitysympäristöt ylittävällä tavalla. Hän on pohtinut taiteellisessa työssään paikan ja paikallisuuden merkityksiä ja luonut esityksiä ja tapahtumia erilaisiin maisemiin ja kaupunkitiloihin. Hänen teoksiaan on myös esitetty vakiintuneilla tanssinäyttämöillä ja -festivaaleilla. Vuonna 2004 Klevering aloitti tanssijan ruumiillista toimijuutta, sukupuolta ja tila-paikka lähtöistä esittämistä käsittelevän taiteellisen tohtorin tutkinnon tekemisen Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella.

Jaap Klevering, äänitaiteilija (Helsinki)

on improvisoija, rohkeiden uusien ideoiden synnyttäjä, erilaisten projektien innovatiivinen kehittäjä, ääni-taiteilija sekä fyysisen taiteen esiintyjä. Klevering on hollantilaissyntyinen ja on asunut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 1983. Vuonna 1999 hänelle myönnettiin valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha.

Kleveringin taiteellista työtä ei voi asetta yhteen kategoriaan, sillä hän käyttää ilmaisunsa keinoina niin omaa ääntä, liikettä ja puhetta kuin myös itse digitaalisesti tuotettua äänimaailmaa sekä kuvattua ja käsiteltyä videokuvaa. Hän on tehnyt yhteistyötä muusikoiden, tanssijoiden ja kuvataiteilijoiden kanssa ja opettanut tanssin ja teatterin koulutusohjelmissa. Kleveringille taiteen tekemisen perusta on hiljaisuudessa ja pysähtymisessä. Keskuksien ulkopuolella toimiminen ja maaseudulla eläminen ovat vaikuttaneet merkittävästi hänen taidenäkemyksiinsä.

Eija Kankaanranta, muusikko (Helsinki)

valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2000. Hän on nuoren polven kantelemusiikin uudistaja, joka toimii sekä solistina että kamarimuusikkona kotimaassa ja ulkomailla. Nykymusiikki, improvisointi ja yhteistyö tanssijoiden kanssa ovat hänelle läheisiä taiteellisen tekemisen muotoja. Kankaanranta on kantaesittänyt mm. Timo Alakotilan, Kirmo Lintisen, Juhani Nuorvalan ja Olli Virtaperkon musiikkia ja soittanut uutta musiikkia Avantissa, Zagrosissa, Virtaa-kvartetissa sekä ruotsalaisessa Ensemble Ars Novassa. Vuonna 2003 hän kantaesitti Kimmo Hakolan sähkökantelekonserton ja vuonna 2005 Leonid Bashmakovin Lito-teoksen. Finlandia Records julkaisi vuonna 1999 Kankaanrannan ja Mervi Yli-Vainion (kantele) sovituksiin pohjautuvan CD:n. Tällä hetkellä hän opettaa Tampereen konservatoriossa ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ja valmistelee taiteellista musiikin tohtorin tutkintoa Sibelius-Akatemian DocMus-yksikössä. Vuosien 2006-2007 isoimpia projekteja ovat olleet yhteistyö hollantilaisen NBE-orkesterin ja laulaja Sanna Kurki-Suonion kanssa sekä oman, syksyllä 2007 ilmestyvän levyn äänittäminen. Eijan nettisivut: http://eijakankaanranta.net

Jukka Huitila, Valo- ja kuvasuunnittelija, TeM

Jukka Huitila on yksi valovoimaisimmista nuoren polven visuaalisista suunnittelijoista esittävän taiteen kentällä. Hän on ideoinut sekä toteuttanut lukuisia visualisointeja näyttämötaideteoksiin ja erityisesti nykytanssin piirissä hänet tunnetaan kokonaisvaltaisista visualisoinneistaan, joissa liikkuvalla kuvalla on ollut usein merkittävä rooli. Tällä hetkellä Huitilan kiinnostuksen kohteena on viedä taidettaan yksityisempään, entistä näkyvämpään suuntaan.

“Minulle on yhden tekevää onko suunnitteluni lopputulos ollut tunnistettavissa ohjaukselliseksi, valoksi, lavastukseksi, videoksi tai installaatioksi. Taiteilijana valitsen sopivan metodin jokaisen teoksen tarpeiden mukaan. Pidän tärkeimpänä, että teos on kokonaisuus. Eli prosessin on oltava etusijalla.”

ESITYSHISTORIA: