by 
Flow Productionsin taiteellinen johtaja, tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunula sai 21.10.2025 merkittävän Suomi-palkinnon, joka on hänen 45-vuotisjuhlavuonnansa myönnetty valtakunnallisesti korkein mahdollinen taiteellinen tunnustus. Yli-Maunula on palkittu aiemmin vuonna 2019 Pro Finlandia -mitalilla.
Pirjo Yli-Maunula on yksi suomalaisen tanssitaiteen merkittävistä ja monipuolisista vaikuttajista, joka tunnetaan urastaan tanssijana, koreografina ja taiteellisena johtajana.
“Palkinto tuntuu uskomattomalta huomionosoitukselta. Tämä osoittaa, että pohjoisessa, suuren median ja päättäjien tietoisuuden ulottumattomissa tehty työ on huomattu ja sitä arvostetaan”, Yli-Maunula kertoo.
Palkinnon myöntäneeltä raadilta kiitosta tinkimättömästä työstä taiteen hyväksi
Kulttuurin Suomi-palkinnon myöntänyt raati perustelee valintaansa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien johdolla näin:
Tanssitaiteilija, koreografi Pirjo Yli-Maunula on tehnyt mittavan uran lukuisissa eri tehtävissä esittävän taiteen kentällä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yli-Maunulan monisyinen työ on vaikuttanut laajasti ja syvästi tanssialan kehitykseen Suomessa. Taiteellisen työnsä ohella Yli-Maunula on ollut mukana luomassa ja kehittämässä pohjoisen Suomen tanssin toimintarakenteita 1980-luvun alusta lähtien.
Pirjo Yli-Maunulan teoksissa ainutlaatuista on rikas sisällöllinen puhuttelevuus, immersiivisyys sekä eri taiteenalojen lomittuminen. Hänen tinkimätön työnsä esittävän taiteen edistämiseksi on yli 20 vuoden ajan mahdollistanut kansainvälisen tason tanssi- ja sirkusteosten tuottamisen Ouluun.
Inhimillisyys ja läpinäkyvyys taiteen peruspilareina
Yli-Maunulan taiteellista uraa ohjaavat teemat ovat paljaus, rehellisyys ja inhimillisyys.
Hän korostaa, että tanssitaiteilijan oma keho ja persoona ovat kokonaisvaltaisesti mukana työssä. Tavoitteena on läpinäkyvyys, jolloin ihminen näkyy näyttämöllä paljaana ja avoimena.
Yli-Maunulalle on tärkeää nähdä ja näyttää inhimillinen epätäydellisyys, roso ja haavoittuvuudet.
Yli-Maunulan tuotannossa on korostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskittyminen
immersiivisiin teoksiin, joissa katsoja pääsee sisälle teoksen maailmaan. Tässä taiteen muodossa häntä kiehtoo erityisesti esiintyjän ja katsojan välisen hierarkian purkaminen ja vallan antaminen katsojalle suhteessa hänen omaan kokemukseensa.
Katsoja voi valita vapaasti katseluetäisyyden ja -kulman, ja päättää, osallistuuko vuorovaikutukseen. Katsoja saa itse valita katseluetäisyyden ja -kulman, säädellä kohtauksissa viipymäänsä sekä päättää osallistuuko vuorovaikutukseen vai kieltäytyykö siitä. Hän vertaa kokemusta videopelien pelaamiseen, jossa katsoja hallitsee omaa pelikokemustaan löytämällä uusia tiloja ja kohtauksia.
Myös moniaistisuus kiehtoo Yli-Maunulaa.
”Kun astuu esitykseen sisälle, pystyy aistimaan esimerkiksi materiaalit, hiekan lattialla tai vesilammikon tai ruusun tuoksun. Esityksen maailmaan astuminen muistuttaa minua lapsuuden mielikuvitusleikeistä.”
Lisäksi hän korostaa paikkasidonnaisuutta. Esityksen paikka on yksi teoksen päähenkilöistä. Paikan historia ja fyysiset elementit tuovat sisältöä ja vaikuttavat voimakkaasti teokseen.
Kollektiivisuus tuo taiteellisen vapauden
Yli-Maunulan työskentelyssä ovat tärkeitä dialogisuus ja kollektiivisuus. Hän varmistaa aidon yhteistyön antamalla koko työryhmälleen poikkeuksellisen paljon taiteellista vapautta.
”Vaikka olen ohjaaja, työryhmä voi todella paljon vaikuttaa teoksen sisältöön, mikä on osoittautunut taiteilijoiden viihtymisen kannalta erittäin tärkeäksi”, Yli-Maunula toteaa taiteellisen vapauden merkityksestä.
